Asiantuntijan mielipide ja näytön aste

Asiantuntijan mielipide ja anekdootit katsotaan näytön asteeksi. Ne ovat kuitenkin näytönastepyramidissa lähinnä pyramidin perustana- tai joidenkin näkemysten mukaan pyramidin pohjalla. Riippuu siis hieman näkökulmasta, kuinka paljon mielipiteitä ja asiantuntija-argumentteja arvostetaan. Tärkeä erohan mielipiteen ja argumentin välillä on se, että argumentti sisältää perustelun (joko oikean tai väärän), kun taas mielipide ei. Ne eivät ole siis lähtökohtaisesti tieteellisestä näkökulmasta samanarvoisia. Myöskään maallikon mielipidettä ei pidetä näytönasteena samantasoisena kuin asiantuntijamielipidettä. On kuitenkin tärkeä muistaa, että tämä ei tarkoita sitä, että maallikko olisi väärässä, ja asiantuntija automaattisesti oikeassa. Maallikon totuudenmukaisesti perusteltu ja tieteelliseen näyttöön perustuva argumentti voi olla lähempänä totuutta kuin asiantuntijan kokemukseen perustuva mielipide. Joka tapauksessa myös asiantuntijan mielipiteitä varten on kehitetty arviointityökaluja, koska pitäähän kaikelle olla oma check list! 

JBI on kehittänyt kysymyspohjaisen tarkistuslistan kirjoituksille ja mielipiteille. Sen toivotaan auttavan asiantuntijan mielipiteen arvioinnissa. 

1. Onko mielipiteen lähde selvästi identifioitavissa? 

Mielipidekirjoituksessa tulisi olla mielipiteen kirjoittajan nimi avoimesti näkyvillä. Nimettömät kirjoitukset voivat olla sopivia alustuksia erilaiselle lukijoiden kommentoinnille, mutta lähteenä nimetön kirjoitus ei ole kovinkaan luotettava.

2. Onko mielipiteen kirjoittaja kyseenomaisen alan asiantuntija?

Asiantuntijuus tulee ilmi kirjoittajan koulutustaustasta. Tieteellisestä näkökulmasta on eroa onko kirjoittajalla tutkinto kommentoimaltaan alalta, ja minkä tasoinen tutkinto hänellä on. Onko se alempi vai ylempi korkeakoulututkinto, vai kenties tohtoritason tutkinto? Myös kokemus voidaan katsoa relevantiksi: riippuen kommentoinnin aiheesta, asiantuntijakokemus kliinisestä työstä tai ansioluettelo tutkimustyöstä voidaan katsoa eduksi.

3. Ovatko kohdeyleisön kiinnostuksen kohteet mielipidekirjoituksen keskeinen fokus? 

Tämän kysymyksen tarkoitus on hahmottaa kirjoittajan intentio ja tarkoitus ottamalla huomioon kohdeyleisö ja sen kiinnostukset. Vastaavatko mielipidekirjoituksen aihe ja kritiikki toisiaan? On tärkeää, ettei mielipidekirjoituksessa kirjoiteta ohi aiheen tai kritisoida jotain virheellisin perustein. Esimerkiksi usein voi huomata, että laadullista tutkimusta kritisoidaan tutkimuksen osallistujamääristä, vaikka laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole tehdä populaatiota koskevia yleistyksiä. Tällainen kritiikki on vähän kuin kritisoisi vasaraa siitä, ettei sillä voi sahata. 

4. Onko mielipidekirjoitus looginen, ja onko sen positio analyyttisen prosessin tulos?

Mielipidekirjoitusta kannattaa lähestyä kysymyksillä: Mitkä ovat mielikirjoituksen tärkeimmät pointit ja johtopäätökset? Millä argumenteilla kirjoittaja tukee tärkeimpiä huomioitaan? Ovatko väitteet loogisia? Ovatko väitteet tosia? Onko tärkeimmät termit selvästi määriteltyjä? Tukevatko väitteet kirjoituksen pääpointtia?

5. Onko kirjoituksessa lähdeviitteitä olemassa olevaan kirjallisuuteen?

Käytetäänkö mielipidekirjoituksessa kirjallisuusviitteitä inklusiivisesti ja puolueettomasti, tai deskriptiiviseen kuvailuun, joka tukee kirjoituksen argumentointia? Kannattaa arvioida, kuinka asianmukaisesti ja tarkasti lähteisiin on viitattu, ja tukevatko ne tosiasiassa kirjoituksen argumentointia. Lähdeviitteiden tarkoitus on vahvistaa mielipidekirjoituksen asiasisältöä, ei toimia illuusiona.

6. Onko lähdekirjallisuudessa esiintyviä epäjohdonmukaisuuksia puolustettu loogisesti? 

Onko mielipidekirjoituksessa  esitetty lähteitä, joissa osoitetaan laajempaa tukea kirjoitetulle mielipiteelle? Puntaroi onko kirjoittaja ottanut huomioon onko hänen mielipiteensä konsensuspohjainen, vai mahdollisesti vaihtoehtoinen suhteessa asiantuntijoiden enemmistöön, ja onko mielipidekirjoituksessa tuotu esiin informaatioon pohjautuvaa puolustusta tälle näkemykselle.

 

Lähde: McArthur A, Klugarova J, Yan H, Florescu S. Innovations in the systematic review of text and opinion. Int J Evid Based Healthc. 2015;13(3):188–195.