maanantai 17. helmikuuta 2014

Kipu ei ole mekaniikkaa

Kipu ei ole mekaniikkaa, mutta on olemassa mekaanista kipua. Kun kipu iskee tietyissä asennoissa, on helppo vetää johtopäätös, että kivun aiheutti kivulias liike tai asento. Tästä seuraava johtopäätös saattaa olla se, että nämä liikkeet ovat haitallisia ihmisille, ja niitä tulisi välttää tai rajoittaa jopa silloin, kun ihmisellä ei ole kipua. Jälkimmäinen ei näyttäisi olevan kuitenkaan totta! Tämä voi aiheuttaa hämmästystä, koska "hyvästä" ryhdistä puhutaan ja kirjoitetaan niin paljon. Siitä puhutaan niin paljon, että "huonosta" ryhdistä on tehty lähes sairaus. Ainakin se on medikalisoitu niin, että monet terapiat ja harjoittelumenetelmät keskittyvät täysin ryhdin korjaamisen ympärille. Kannattaa kuitenkin olla skeptinen seuraavan kerran, kun joku ottaa ryhdin ja "asentovirheet" kivun syinä puheeksi.

Systemaattisessa katsauksessa arvioitiin 18 eri tutkimuksen ja 24 315 ihmisen pohjalta eri osatekijöiden, erityisesti selän kuormituksen, suhdetta alaselkäkipuun. Tutkimuksen mukaan on vahvaa näyttöä, että vapaa-ajan urheilu ja liikunta sekä pitkäkestoinen seisominen tai käveleminen eivät ole yhteydessä alaselkäkipuun. Tulokset olivat ristiriitaisia esimerkiksi kotona tehtävien remontti- ja puutarhatöiden, raskaan fyysisen työn, epäergonomisen sairaanhoitotyön, tärinää aiheuttavan autolla-ajamisen tai työn tekemisen kiertyneessä tai etukumarassa asennossa kohdalla, jolloin ei voida luotettavasti sanoa niiden olevan syy-yhteydessä alaselkäkipuun. Tutkijat eivät löytäneet korkealaatuisia tutkimuksia, joissa käsiteltäisiin nukkumisen tai ammattiurheilun yhteyttä alaselkäkipuun. (1)

Erääseen systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen otettiin mukaan 24 tutkimusta. Näiden tutkimusten perusteella voidaan sanoa olevan vahva näyttö siitä, että istumatyöskentelyllä tai sen määrällä ei ole yhteyttä alaselkäkipuun. (2)

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa otettiin mukaan kahdeksan korkealaatuista tutkimusta, joissa tarkasteltiin huonojen työskentelyasentojen yhteyttä alaselkäkipuun. Vain kahdessa tutkimuksessa löydettiin merkitsevä yhteys työskentelyasentojen ja alaselkäkivun välille, mutta lopuissa kuudessa yhteyttä ei löytynyt. Tutkijat ovat sitä mieltä, että vahva näyttö kuudesta tutkimuksesta puhuu sen puolesta, että hankalat työasennot ja ryhti eivät ole yhteydessä alaselkäkipuun. Huonot työskentelyasennot eivät siis ole itsenäinen syytekijä alaselkäkivun synnylle. (3)

Systemaattisia katsauksia on tehty enemmänkin. Seuraavassa selvitettiin kierto- ja kumartumisliikkeiden syy-yhteyttä alaselkäkipuihin. Tutkimukseen hyväksyttiin 10 korkealaatuista tutkimusta. Tulokset olivat ristiriitaisia. Tutkijat sanovatkin, että kierto- ja taivutusliikkeet eivät ole itsenäinen alaselkäkivun syy, koska yhteys oli korkeintaan heikko tai keskinkertainen. Jos yhteyttä siis löytyy, niin se on heikko. (4)

Ja vielä yksi kirjallisuuskatsaus mahtuu tähän kirjoitukseen. Myös työssätehtävän kantamisen ja alaselkäkivun yhteyttä on tutkittu. Katsaukseen hyväksyttiin mukaan yhdeksän korkeatasoista tutkimusta. Vahva näyttö puhuu sen puolesta, että kantamaan joutuminen ei ole alaselkäkivun syytekijä.(5)

Yhdessä tutkimuksessa verrattiin 21:tä niskakipuista 22:een niskakivuttomaan verrokkiin. Tutkimuksessa vertailtiin heidän istuma-asentoaan ja itsemäärittelemäänsä "hyvää ryhtiä". Havaittiin, että eroja istuma-asennoissa ei ollut, vaikka käsitys hyvästä ryhdistä olikin niskakipuisten ja kivuttomien välillä erilaiset. Niskakipuisten ja oireettomien välillä ei ollut myöskään eroja niskan asennon säätelyssä. (6)

Olkapään ahtauma eli ns. "subakromiaalinen impingement" on hyvin yleisesti liitetty ryhdin- ja lihasepätasapainon ongelmaksi. Erityisesti pään eteenpäin työntyneen asennon, yläselän korostuneen pyöreyden eli kyfoosin ja lyhistyneen ryhdin sanotaan aiheuttavan olkapäähän oireita. Ryhdin väitetään olevan merkittävä syy ongelmiin varsinkin silloin, kun kivun taustalla ei ole tapaturman kaltaista spesifiä syytä. Ryhdin taustalla oletetaan olevan lihasepätasapainoa, joka aiheuttaa liikehäiriöitä ja kipua nivelissä, sekä ahtauttaa olkapäätä. Ongelma tietenkin pyritään ratkaisemaan tarkkailemalla ryhtiä ja palauttamalla sitä "ideaaliksi" esimerkiksi lihastasapainoa ja -kontrollia korjaavilla harjoitteilla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu staattisen ryhdin ja olkapään ahtauman noudattavan yhtenäistä kaavaa, eli syy-yhteyttä ei löytynyt. Tuloksissa havaittiin, että ryhti voi olla "viallinen", vaikka ihminen olisi täysin oireeton. Hän voi olla myös notkea ja kyvykäs suorittamaan täydet olkapään liikeradat, vaikka ryhti olisikin "huono". Tästä syystä ryhdin tarkkailu ja korjaaminen lihastasapainoharjoitteilla ei ole kovinkaan hyvä, vaan kovin rajallinen työkalu terapeutille olkapään ahtauman patogeneesissä. Tutkijat myös toteavat, että lisätutkimukselle ei ole tarvetta. (7)


Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? Näitä tuloksia ei pidä ymmärtää väärin. Havainnoillistan asiaa seuraavalla listalla kysymyksiä ja vastauksia:

Voiko selän eteentaivutus, taaksetaivutus tai kiertäminen olla kivuliasta? Kyllä voi.
Voiko istuminen olla kivuliasta? Kyllä voi.
Voiko seisominen tai kävely olla kivuliasta? Kyllä voi.
Voiko kantaminen olla kivuliasta? Kyllä voi.
Voiko tärinä olla kivuliasta? Kyllä voi.

Onko selän eteentaivutus, taaksetaivutus, kiertäminen ja taivuttaminen, istuminen, seisominen, kävely, juoksu, kantaminen tai tärinä vaarallista? Eivät lähtökohtaisesti ole.

Nämä tutkimukset eivät siis väitä sitä, etteivätkö erilaiset asennot voi olla kivuliaita. Totta kai ne voivat olla, tämä on aivan itsestään selvää! Tällaista kipua, joka reagoi liikkeisiin tai asentoihin, kuvataan mekaaniseksi kivuksi. Mekaaniseen kipuun auttavat liike ja asennot, jotka eivät ole kivuliaita. Osteopaatti hoitaa kipua mm. tuottamalla liikettä ja asettelemalla potilaansa miellyttäviin asentoihin. Se on siis työssämme siis ihan "peruskauraa".


Se mitä nämä tutkimukset osoittavat on se, etteivät ryhti tai asennot ole itsenäisiä kivun aiheuttajia. Jos jokin asento tai liike on kivulias, ei se tarkoita kuitenkaan sitä, että ennen kivun syntymistä tämä sama asento tai liike olisi ollut jotenkin toista huonompi. Tutkimusten tulokset tukevat myös sitä näkemystä, että kivun syntymisessä tulee ottaa huomioon myös muut osatekijät kuin mekaniikka. Näitä ovat mm. fysiologia, psykologia ja jopa sosiaaliset tekijät.

Usein asentojen ja liikkeen kivuliaisuuteen vedoten ihmisiä ohjataan välttämään tiettyjä liikkeitä, kuten selän kiertämistä, pyöristämistä tai lyyhistymistä istuessa ja seistessä. Nämä ovat kuitenkin aivan normaaleja liikkeitä ihmiselle, joihin ihmisen tulee pystyä. Näissä asennoissa pitäisi tuntua hyvälle olla, ja usein ajaudummekin näihin asentoihin, koska ne tuntuvat paremmilta kuin pakotetut "ryhdikkäät" asennot silloin, kun kipu ei ole läsnä. Pointti onkin siinä, että näiden liikkeiden ja asentojen kivuttomuus on hyvä palauttaa asteittain.

Asentojen ja liikkeiden välttäminen vain siksi, että niiden oletetaan aiheuttavan kivuttomallekin kipua tulevaisuudessa, ei ole järkevää, eikä edes totta. Liikkeitä välttäessämme emme itseasiassa lisää liikettä, vaan vähennämme sitä! 

Mitä hyötyä siitä on? Mekaaniseen kipuunhan liike on lääkettä. Liikettä on myös asennon vaihtaminen kivuliaasta miellyttävään. Silloin, kun ryhdin lysähtäminen tuntuu kivuliaalta, kannattaa toki ryhti suoristaa. Liikkeen rajoittaminen staattisiksi asennoiksi ei mielestäni ole järkevää terapiaa. Kipuongelmissa voidaan kyllä muokata liikeratoja, asentoja ja liikkeen laajuutta tilapäisesti kivun ja kivuttomuuden sallimissa rajoissa. Kaikenlainen ylimääräinen liikkumisen varominen, liikkumattomuus, jännittäminen ja pingottaminen erilaisissa "ryhdikkäissä asennoissa" voi sen sijaan mielestäni pahimmillaan vain hankaloittaa ihmisen elämää ja kipuongelmia. Ihmisiä pitäisi kannustaa liikkumaan ja vaihtamaan asentojaan, mutta ei pelkäämään ja rajoittamaan niitä varsinkaan pysyvästi.


Lähteet:

1. Spine (Phila Pa 1976). 2009 Apr 15;34(8):E281-93. doi: 10.1097/BRS.0b013e318195b257. Spina
l Mechanical Load as a Risk Factor for LowBack Pain A Systematic Review of Prospective Cohort Studies Eric W. P. Bakker, PhD,*† Arianne P. Verhagen, PhD,* Emiel van Trijffel, MSc,† Cees Lucas, PhD,† and Bart W. Koes, PhD* http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19365237

2. The Spine Journal 10 (2010) 252–261 Review Article
Causal assessment of occupational sitting and low back pain: results of a systematic review
Darren M. Roffey, PhDa, Eugene K. Wai, MD, MSc, CIP, FRCSCa,b,*, Paul Bishop, DC, MD, PhDc,d,e,f, Brian K. Kwon, MD, PhD, FRCSCd,e,f, Simon Dagenais, DC, PhDa,b,g http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20097618

3. Spine J. 2010 Jan;10(1):89-99. doi: 10.1016/j.spinee.2009.09.003. Epub 2009 Nov11.
Causal assessment of awkward occupational postures and low back pain: results of a systematic review. Roffey DM, Wai EK, Bishop P, Kwon BK, Dagenais S. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19910263

4. The Spine Journal 10 (2010) 76–88 Review Article
Causal assessment of occupational bending or twisting and low back pain: results of a systematic review Eugene K. Wai, MD, MSc, CIP, FRCSCa,b,*, Darren M. Roffey, PhDb, Paul Bishop, DC, MD, PhDc,d,e,f, Brian K. Kwon, MD, PhD, FRCSCd,e,f, Simon Dagenais, DC, PhDa,b,g http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19631589

5. The Spine Journal 10 (2010) 628–638 Review Article Causal assessment of occupational carrying and low back pain: results of a systematic review Eugene K. Wai, MD, MSc, FRCSCa,b,*, Darren M. Roffey, PhDb, Paul Bishop, DC, MD, PhDc,d,e,f, Brian K. Kwon, MD, PhD, FRCSCd,e,f, Simon Dagenais, DC, PhDa,b,g http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20447872

6. Manual Therapy 12 (2007) 363–371
Postural neck pain: An investigation of habitual sitting posture,
perception of ‘good’ posture and cervicothoracic kinaesthesia
Stephen J. Edmondstona, , Hon Yan Chana, Gorman Chi Wing Ngaia, M. Linda
R. Warrena, Jonathan M. Williamsa, Susan Glennona, Kevin Nettoa,b http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16963312

7. J Shoulder Elbow Surg. 2005 Jul-Aug;14(4):385-92.Subacromial impingement syndrome: The role of posture and muscle imbalance Jeremy S. Lewis, PhD,a Ann Green, MSc,b and Christine Wright, BSc(Hons),b London and Coventry, England http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16015238

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti