maanantai 15. heinäkuuta 2013

Vinkkejä kaikkein jäykimmille!

Milloin viimeksi olet ollut kyykyssä? Milloin viimeksi olet istunut lattialla? Pystytkö vielä menemään kyykkyyn kantapäät lattiassa ja kaatumatta? Entä tuntuuko risti-istunta vielä mukavalta vai tuntuuko etteivät jalat taivu?
Tällaisiin asentoihin pääseminen on jokaiselle lapselle itsestäänselvyys. Lapsilta se onnistuu paitsi iän vuoksi, yksinkertaisesti myös siksi, että he menevät näihin asentoihin! Jossain vaiheessa lopetamme kuitenkin tällaisen aktiivisuuden. Liikkuvuudesta tulee aliarvostettua ja lysähdämme tuoliin, koska se on niin helppoa. Toisaalta kulttuurissamme pidetään outona, jos aikuinen ihminen viettää aikaansa lattianrajassa. Saatamme jopa nolostella, emmekä uskalla tehdä näin, varsinkaan muiden aikuisten seurassa. Japanissa asiat ovat tämän kannalta toisin. Siellä kun ei normaaleja tuoleja kotona juuri käytetä. Joten jätetään ne turhat häpeilyt sikseen - annetaan toisten hävetä puolesta niin ei itse tarvitse!

Vaikka jooga onkin hieno harrastus, ei kaikkien tarvitse päästä mitä eksoottisimpiin asentoihin, ainakaan arjen askareissa. Monelle saattaa olla suuri kynnys aloittaa liikkuvuusharjoittelua, koska helposti vertaamme tämänlaista liikkumista juuri joogaan ja muihin todella vaativiin harrastuksiin, kuten voimisteluun. Tavallisille ihmisille hyvinvointia tukemaan riittää kuitenkin paljon helpommat ja arkisemmat konstit.

Yksi keino voisi ihan hyvin olla se, että kerran tai pari päivässä jättää sohvan tai nojatuolin käyttämättä ja istahtaa lattialle katsomaan televisiota. Olisipa Salkkareista kerrankin jotain hyötyä! Istuessa voi kokeilla risti-istuntaa. Jos se tuntuu vaikealta, voi kokeilla istua jalat suorassa hetken. Mikäli selkä ei taivu suoraksi, voi käsillä ottaa tukea ja nojata selällä taaksepäin. Ideana on se, että aina kun asento tuntuu epämukavalta, sitä voi vaihtaa. Hetken voi levätä esimerkiksi selällään tai vatsallaan. Vatsamakuulla voi esimerkiksi viedä polvia koukkuun ja vuorostaan nostaa yläruumista kyynärpäiden varaan. Risti-istunnassa on hyvä tehdä kiertoja  vasempaan ja oikeaan, sekä kallistuksia ja sivutaivutuksia molempiin suuntiin. Selkää voi ojentaa ja pyöristää vuoronperään. Mukaan voi ottaa myös niskan liikettä, mikäli se ei häiritse television katselua. ;) Toki kasvojen ei tarvitse olla luotisuorassa kohti töllötintä, vaan sitä voi katsoa myös sivusuunnasta. Muistaa vain vaihtaa asentoa riittävän usein, etteivät niskan lihakset ala kramppailla.

Toinen harjoite on avata esimerkiksi vessan ovi, seisoa avatun oven päädyssä kädet molemmissa kahvoissa kiinni ja pikku hiljaa hivuttautua kantapäät lattiassa kyykkyasentoa kohti. Tämä voi olla sellainen harjoite, ettei aivan heti onnistu, mutta kivuttomia toistoja tehdessä voi päästä päivä päivältä alemmaksi. Kahvoista kiinniottaminen auttaa myös ylöspääsyssä, jos käy niin hassusti, ettei jaloissa riittäisikään puhtia tai polviin tulisi jonkin verran kipua. Polven nivelrikkoiset voivat myös tehdä tätä, mutta lyhyemmällä liikeradalla. Liike vahvistaa myös reisilihaksiä. Jos et tätä halua tehdä niin käy edes lattialla! 

Ja nyt räjähtää pommi! Paljon helpommalla ja laiskemmalla tavalla ei liikkuvuus enää parane! Nimittäin lattialle voi käydä selälleen makaamaan, viedä kädet suoraksi pään yläpuolelle ja hengitellä syvään. Tuo kädet vartalon viereen, jos asento tuntuu pahalta. Jos pystyt pitämään pään lattiassa ilman tyynyä, loistavaa! Voit halutessasi laittaa ohuen tyynyn pään alle, jos tuntuu, että niskaa käy sattumaan tai kädet puutuvat. Tämä asento ilman tyynyä ojentaa hyvin niskaa ja tuo sinne venytystä. Samalla ranka saa lisää liikettä hengityksestä ja rintalihaksisto ja yläaukeama avautuu vapauttaen verenkiertoa. Optimaalisen hengityksen pitäisi pystyä liikuttamaan jopa 146:a eri niveltä. Harvalla asia nykyään on näin. Haastetta voi lisätä asettamalla tiukaksi käärityn pyyheliinan poikittain rintarangan alle, jolloin rintakehä hieman nousee ja saa rankaan ojennusta. Itse käytän selän alla lasten leluosastolta ostamaani "uimapötkylää", jonka olen veitsellä leikannut pienempiin osiin. Ai, että tuntuu mukavalta! Pyyhkeen tai pötkylän sijaintia rintakehän alla kannattaa vaihdella, jolloin ranka saa liikettä useampiin osiin. Loistava harjoitus kaikille! Samalla voi vaikkapa sulkea silmänsä ja keskittyä siihen miltä hengitys tuntuu kropassa, jolloin stressikin vähenee.

Minun haasteeni kaikille jäykkiksille on se, että kerran päivässä tekisi tällaisia harjoitteita yhteensä 10 – 15 minuuttia kerrallaan, pikkuhiljaa aikaa pidentäen (kyykkyharjoituksessa riittää 3 minuuttia alkuun - selinmakuulle saa unohtua vaikkapa puoleksi tunniksi, jos se tuntuu hyvälle!). Olen varma, että suurimmalla osalla jäykkiksistä vointi ja liikkuvuus kohenee merkittävästi, vaikka tieteellistä näyttöä tämän ”harjoitusohjelman” taakse en olekaan kerännyt. Paljon helpommaksi liikkuvuusharjoittelu ei mene. 

Liikkuvuus tuo hyvää oloa koko kehoon. Kaikista jäykimmille se tekee erityisen hyvää. Liikkeellä saamme lisättyä hapekkaan veren saantia pienillekin hermoille, jotka kipua tuottavilla viesteillään pyrkivät kertomaan:”liikkuisit nyt!”.  Liike voitelee myös niveliä ja rentouttaa lihaksia. Liikkeen ei tarvitse olla edes kivuliasta venyttelyä. Riittää, että vaihtaa asentoa riittävän usein. Syy siihen, ettei liike enää onnistu on juuri se, ettei liikettä ole muistettu tuottaa. Syynä ei ole siis ikä, vaan odottaminen!



3 kommenttia:

  1. Jos joissain asennoissa ilmenee oireita, kuten kipua tai puutumista, ota yhteys osteopaattiin. Osteopaatti voi auttaa etenkin liikerajoitusten poistamisessa.

    VastaaPoista
  2. Onnea Tero! Sinua motivoituneempaa saa hakea! :)

    VastaaPoista